Joskus muutos alkaa aika arkisesta asiasta. Ei suuresta oivalluksesta, uudesta muistikirjasta tai täydellisestä aamurutiinista, vaan yhdestä kappaleesta.
Musiikki voi rauhoittaa, piristää, lohduttaa tai auttaa pääsemään liikkeelle. Se voi myös tehdä näkyväksi sen, mitä ei vielä osaa sanoa ääneen. Tämä tekee musiikista kiinnostavan välineen myös coachingin näkökulmasta: ei siksi, että se olisi taikakeino, vaan siksi, että se voi auttaa ihmistä huomaamaan omaa tilaansa.
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi on kuvannut musiikkia keinona vahvistaa tai lieventää tunnetilaa. Ajatus on monelle tuttu. Keittiössä soi eri musiikki kuin lenkillä. Surulliseen oloon tekee joskus mieli surullista kappaletta. Työhön keskittyessä taustalle sopii ehkä jokin tasainen ja tuttu.
Ja juuri siinä on asian ydin: musiikki voi olla omaehtoinen tapa säädellä virettä, tunnetta ja toimintakykyä.
Miksi musiikki vaikuttaa niin nopeasti?
Musiikin vaikutusta ei tarvitse mystifioida. Se liittyy kehoon, aivoihin ja muistoihin.
Lähdeartikkelin mukaan tutkimuksissa on havaittu, että musiikki voi vähentää ahdistuksen ja masennuksen tunteita, laskea verenpainetta ja sykettä sekä lievittää kipua. Musiikkiterapiaa käytetään myös hoitomuotona monissa mielenterveyden häiriöissä. Samalla on hyvä huomata ero: oma kuuntelu ei ole sama asia kuin terapia, mutta siitä voi silti olla arjessa hyötyä.
Musiikki aktivoi aivoja laajasti. Se ei siis kosketa vain yhtä pientä “musiikkikeskusta”, vaan mukana ovat muun muassa tunne, muisti, liike, tarkkaavaisuus ja mielihyvään liittyvät järjestelmät. Siksi yksi kappale voi yhtäkkiä viedä takaisin lukioaikaan, kesämökille, eroon, häihin tai siihen yhteen junamatkaan, jonka luulit unohtaneesi.
Kuulostaa isolta asialta…
Käytännössä se voi olla näin pieni:
- valitset rauhallisen kappaleen ennen vaikeaa puhelua,
- käytät energisempää musiikkia siirtymään työpäivästä liikkumiseen,
- annat surullisen biisin auttaa nimeämään sen, että nyt oikeasti harmittaa,
- pidät hiljaisuuden, jos huomaat musiikin kuormittavan lisää.
Viimeinen kohta on tärkeä. Musiikki ei aina auta. Joskus pää tarvitsee hiljaisuutta, ei lisää ääntä.
Coachingissa musiikki voi olla peili, ei ratkaisuautomaatti
Coachingissa puhutaan usein tavoitteista, valinnoista, suunnasta ja toiminnasta. Ne ovat tärkeitä. Mutta ihminen ei ole pelkkä projektisuunnitelma. Jos vireystila on jatkuvasti ylikierroksilla tai olo on samea, kirkas ajattelu vaikeutuu.
Tässä musiikki voi toimia kevyenä, turvallisena havaintovälineenä. Coach ei tarvitse siihen terapeuttista tulkintaa eikä asiakkaan musiikkimaun arviointia. Riittää, että musiikki avaa keskustelua.
Esimerkiksi:
- Mikä kappale kuvaa tämänhetkistä työtilannettasi?
- Millainen musiikki auttaa sinua keskittymään?
- Milloin huomaat tarvitsevasi rauhoittumista etkä lisää vauhtia?
- Jos seuraava askel kuulostaisi musiikilta, millainen sen rytmi olisi?
Hieman leikillisiä kysymyksiä, kyllä. Mutta usein juuri kevyt kiertotie auttaa sanomaan jotain olennaista. “Olen väsynyt” voi olla vaikea sanoa suoraan. “Tämä viikko kuulostaa harmaalta kohinalta” voi tulla helpommin.
Coachingin kannalta musiikin hyöty ei ole siinä, että kappale muuttaisi elämän suunnan. Hyöty on siinä, että ihminen saa paremman kosketuksen omaan tilaansa. Sen jälkeen päätöksiä voi tehdä vähemmän sumussa.
Pieni harjoitus: kolme soittolistaa eri tilanteisiin
Jos haluat kokeilla musiikkia tunteiden säätelyn tukena, älä aloita liian hienosti. Tee mieluummin kolme yksinkertaista listaa. Niiden ei tarvitse olla täydellisiä. Muutama kappale riittää.
| Lista | Milloin sitä voi käyttää? | Mitä kannattaa huomata? |
|---|---|---|
| Rauhoittava lista | Ennen nukkumaanmenoa, vaikeaa keskustelua tai kuormittavan päivän jälkeen. | Laskeeko hengitys? Tuntuuko olo turvallisemmalta vai ärsyttääkö musiikki? |
| Liikkeelle lähdön lista | Kun aloittaminen takkuilee: siivous, lenkki, työtehtävä tai ruoanlaitto. | Auttaako rytmi pääsemään alkuun ilman että kierrokset nousevat liikaa? |
| Lohtulista | Kun olo on surullinen, pettynyt tai haikea. | Auttaako musiikki tunteen läpi vai jääkö se pyörittämään samaa kohtaa? |
Hyvä nyrkkisääntö on tämä: musiikin pitäisi lopulta palvella sinua, ei kaapata koko iltaa. Jos huomaat kuuntelevasi samaa raskasta kappaletta kymmenennen kerran ja olo vain synkkenee, voit vaihtaa suuntaa lempeästi. Ei väkisin iloiseksi. Vain vähän kannattelevampaan.
Nuorille musiikki on usein enemmän kuin taustamelua
Nuorten kohdalla musiikki liittyy usein myös identiteettiin. Se kertoo, mihin porukkaan kuuluu, millainen olo on ja mitä maailmasta ajattelee. Aikuisesta jokin kappale voi kuulostaa pelkältä meteliltä. Nuorelle se voi olla turvapaikka.
Huhtiniemi nostaa esiin, että musiikki voi auttaa nuorta tunnesäätelyssä ja yhteyden rakentamisessa. Aikuinen voi päästä yllättävän lähelle kysymällä: “Mitä sä kuuntelet nyt?” Ei kuulustellen, vaan aidosti.
Autossa tämä toimii usein paremmin kuin keittiönpöydän vakava keskustelu. Jokainen saa valita vuorollaan kappaleen. Siinä sivussa voi aueta pieni ikkuna nuoren maailmaan. Eikä aikuisen tarvitse ymmärtää kaikkea. Riittää, että hän kuuntelee.
Myös oppimiseen musiikilla voi olla yhteys. Lähteessä viitataan tutkimukseen, jossa musiikin kuuntelua tarkasteltiin mielialan, motivaation, keskittymisen ja oppimisen tukena luokkahuoneessa. Tämä ei tarkoita, että joka tunnille tarvitaan soittolista. Mutta se muistuttaa, että tunnetila vaikuttaa oppimiseen. Kun mieli asettuu, ajattelu saa paremmin tilaa.
Kuorolaulu näyttää, mitä yhteisö voi tehdä mielelle
Musiikki ei ole vain yksilön kuulokekokemus. Se on myös yhteistä tekemistä.
Lähdeartikkelissa käsitellään kuorolaulua ja ikääntyneiden hyvinvointia. Tutkimusnäytön mukaan aktiivinen musisointi voi tukea ikääntyneiden aivojen rakennetta ja muistia. Säännöllinen kuorossa laulaminen on yhdistetty myönteisempään elämänlaatuun ja vähäisempiin masennusoireisiin.
Kuoro tuo mukanaan monta mielen kannalta tärkeää asiaa: yhteisön, viikoittaisen rytmin, oppimista, hengitystä, onnistumisia ja sen tunteen, että oma ääni on osa jotakin suurempaa.
Musiikkivinkki omaan arkeen?
Musiikki on yksi matalan kynnyksen tapa harjoitella itsensä kuuntelua. Ei täydellisesti, ei joka päivä, ei suoritusmerkintää varten.
Voit aloittaa yhdellä kysymyksellä: “Millaista musiikkia tarvitsen juuri nyt?”
Jos vastaus on rauha, valitse rauhaa. Jos vastaus on energia, hae rytmiä. Jos vastaus on lohtu, anna sille tilaa. Ja jos vastaus on hiljaisuus, sekin on täysin kelvollinen vastaus.
Usein selkeys ei synny pakottamalla. Se syntyy, kun mieli saa hetken asettua. Jos yksi kappale auttaa siinä, se on jo aika hyvä alku.
Lähde: MIELI Suomen Mielenterveys ry